Jääkiekon SM-liiga nyt

SM-liiga on jokaisen suomalaisen jääkiekkojuniorin unelma, tai vähintäänkin tärkeä välietappi, jos unelmana on joskus siirtyä NHL:ään tai KHL:ään. Suomen miesten ylin sarjataso tunnetaan nykyään virallisesti pelkkänä Liigana, mutta myös SM-liiga-nimitystä näkee paljon käytettävän virallisen markkinointinimen rinnalla.

Kutsuipa kisoja millä nimellä tahansa, niiden merkitys kotimaiselle kiekkoilulle on, totta kai, elintärkeä. Sen lisäksi, että SM-liigassa pelaa Suomen huippupelaajia, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta ulkomaille, ja satunnaisia muista kiekkomaista haalittuja ammattilaisia, toimii se edelleen tärkeänä astinlautana monille tulevaisuuden NHL-tähdille. SM-liigajoukkueiden organisaatioon kuuluu myös Mestis- ja joskus myös Suomi-sarjajoukkueita seurojen omien juniorijoukkueiden lisäksi. Tällaisella usean joukkueen organisaatiolla halutaan varmistaa, että jokainen SM-liigajoukkueen käytettävissä oleva pelaaja saa aina sopivan tasoisia pelejä oikeaan aikaan pelikunnosta, kehityksen tasosta ja edustusjoukkueen tarpeista riippuen.

Jääkiekon Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1928. Vuonna 1975 sarjajärjestelmää viilattiin hieman ja samalla nimikin muuttui SM-sarjasta SM-liigaksi ja valtakunnan pääsarjan status yhä säilyi muutoksista huolimatta. Syksyllä 2013 siirryttiin nykyiseen Liiga-nimeen ja se onkin Suomen ainoa jääkiekon kilpasarja, joka ei pelaa Suomen Jääkiekkoliiton alaisuudessa. Liiga toimii yhtiöperiaatteella, eli jokaisen osallistuvan joukkueen tulee lunastaa liigalisenssi ja pystyä todistamaan talous- ja tuloskelpoisuutensa.

Vuosien varrella joukkueiden määrä on vaihdellut, mutta nykyisellään Liigassa pelaa 15 joukkuetta. Sarjaa on kritisoitu paljon suljetusta sarjasysteemistään, joka tarkoittaa sitä, että Mestiksen voittajan ei ole mahdollista nousta pelkillä pelillisillä näytöillä suoraan pääsarjaan. Suljetulla systeemillä halutaan juuri varmistaa, että nousijajoukkueet eivät joudu pahoihin talousvaikeuksiin ensimmäisillä kausillaan SM-liigassa, jossa kulut ovat kovemmat kuin Mestiksessä.

Nykyiset joukkueet

Yhteensä 15 joukkueen sarja voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan, joista jokainen pitää sisällään viisi joukkuetta: menestyjät, keskikasti ja pahnanpohjimmaiset.

  • Ensimmäistä ryhmää edustavat 2000-luvulla toisensa moneen otteeseen finaalissa kohdanneet Oulun Kärpät ja Tampereen Tappara sekä Helsingin IFK, TPS (Turku) ja JYP (Jyväskylä).
  • Siinä missä kärkiviisikko pelaa käytännössä joka vuosi play-offeissa, keskikasti, eli Kuopiota edustava KalPa, Lahden Pelicans, Rauman Lukko, Porin Ässät ja lappeenrantalainen SaiPa joutuvat taistelemaan tosissaan pudotuspelipaikasta.
  • SM-liigan heikoimman viisikon tällä hetkellä muodostaa siis Tampereen Ilves, KooKoo (Kouvola), Mikkelin Jukurit, Vaasan Sport ja HPK (Hämeenlinna). Pohjaviisikon matka päättyy todennäköisimmin runkosarjaan ja jatkopaikka onkin jo puoli mestaruutta näille joukkueille.

Suljetun sarjasysteemin puolestapuhujat vetoavatkin juuri kolmen viimeiseksi SM-liigaan nostetun joukkueen, Jukureiden, Sportin ja KooKoon heikkoon menestykseen pääsarjatasolla.

Menestyneimmät joukkueet ja pelaajat

Määrällisesti eniten jääkiekon miesten Suomen mestaruuksia on mennyt Tampereelle. Tappara (ja sen edeltäjä TBK) on voittanut yhteensä 17 mestaruutta, joka on eniten koko sarjassa. Toiseksi eniten SM-titteleitä löytyy takavuosien kestomenestyjä Ilvekseltä, jolla on 16 mestaruutta. Tampereen pottia kerryttää vielä yhden mestaruuden verran KOOVEE, joka pääsi nostamaan voittokannua vuonna 1968. TPS on mestaruuksien määrässä mitattuna kolmantena 11 mestaruudella ja Kärpät neljäntenä kahdeksalla tittelillä. Kaikkiaan 19 eri joukkuetta on voittanut historian saatossa Suomen mestaruuden vähintään kerran ja kaikista ensimmäinen SM-kultamitalisti oli Viipurin Reipas.

Kaikista menestyneimpiä pelaajia SM-liigassa ovat Kärppäkasvatti Ilkka Mikkola (kahdeksan mestaruutta, yksi hopea ja kaksi pronssia), Yrjö Hakala (kuusi kultaa, neljä hopeaa ja viisi pronssia) sekä Matti Rintakoski (viisi mestaruutta, hopea ja seitsemän pronssia).

Kiistelty sarjasysteemi

Jokainen joukkue pelaa SM-liigan runkosarjassa 60 ottelua. Tähän ottelumäärään päästään, kun nelinkertaisen sarjan (kaksi peliä kotona ja kaksi vieraissa) lisäksi pelataan ylimääräisiä lohkopelejä, joita jokaiselle joukkueelle tulee neljä kappaletta.

Viisi lohkoa on jaettu siten, että jokaisessa lohkossa olisi joko lähimmät paikallisvastustajat tai muutoin mielenkiintoisimmat ja myyvimmät otteluparit. Länsirannikon Lukko-Ässät-TPS-kolmikko on hyvä esimerkki maantieteellisesti ja fanien kannalta järkevästi jaotellusta lohkosta, kun taas esimerkiksi Kärpät, HIFK ja HPK muodostavat oman, ei niin paikallisen lohkonsa. Joukkueiden maantieteellisen sijoittumisen vuoksi lohkojaot eivät ole välttämättä logistisesti parhaita, mutta tärkeimpänä tavoitteena lohkoissa onkin yleisön viihtyminen.

Runkosarjan kahdeksan parasta pelaavat pudotuspelit paras seitsemästä -systeemillä, eli jokaisessa pudotuspelivaiheessa vaaditaan neljä voittoa jatkoon menemiseen. Jokaisessa play-off-vaiheessa aina parhaan runkosarjasijoituksen saanut joukkue kohtaa runkosarjassa heikoiten sijoittuneen joukkueen.

Palkinnot

SM-liigan voittopokaali tunnetaan nimellä Kanada-malja. Nimi juontuu siitä, että alun perin Kanadan suomalaissiirtolaiset lahjoittivat kyseisen pokaalin Suomen Jääkiekkoliitolle järjestettyään ensin keräyksen, jolla pokaalin osto rahoitettiin.

Ensimmäisen kerran Kanada-malja annettiin SM-joukkueelle vuonna 1951. Kuten kaikissa suurimmissa kiekkosarjoissa, myös SM-liigassa jaetaan useita erilaisia joukkue- ja pelaajakohtaisia palkintoja; esimerkiksi Harry Lindbladin muistopalkinnon pokkaa runkosarjan voittanut joukkue, Jari Kurri -palkinnon puolestaan pudotuspelien parhaaksi arvioitu pelaaja ja Pekka Rautakallio -palkinto myönnetään kauden parhaalle puolustajalle. Pelaajien keskuudessa ehkä arvostetuin henkilökohtainen palkinto on Lasse Oksanen -palkinto, joka annetaan pelaajalle, joka on vaikuttanut eniten joukkueensa menestykseen runkosarjassa.

Aina kauden lopuksi palkitaan myös parhaat ero- ja linjatuomarit sekä SM-liigan viihdyttävin pelaaja, joka valitaan puhtaasti yleisöäänestyksellä. Suurimman osan palkintovalinnoista tekevät SM-liigaorganisaatio, pelaajayhdistys ja median edustajat.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *