Menestyksekkään jääkiekkojoukkueen ABC

Tappara, Kärpät, Pietarin SKA, Pittsburgh Penguins, Kanadan maajoukkue… Kaikki luetellut joukkueet ovat rakenteeltaan ja taustoiltaan hyvin erilaisia, mutta niitä yhdistää silti yksi asia: menestys. Satunnaisia mestaruuksia voi saavuttaa yksittäisten huippukausien siivittämänä. Kun joukkue on vuodesta toiseen sarjan voittokamppailussa mukana, on se merkki menestyvästä seurasta, joka on rakennettu ammattitaidolla ja huolella.

Jääkiekkopiirien ulkopuolella usein virheellisesti ajatellaan, että joukkueen budjetti on kaikki kaikessa ja tarpeeksi isolla kukkarolla menestystä tulee vääjäämättä, mutta se ei missään nimessä pidä paikkaansa. Tarkastellaan esimerkiksi Toronto Maple Leafsia tai Rauman Lukkoa, jotka ovat taloutensa puolesta omien liigojensa eliittiä, mutta pelillisesti menestystä ei liiemmin ole vuosikausiin tullut. Raha toki auttaa täsmähankinnoissa ja mahdollistaa monia asioita, mutta jääkiekko on siitä hieno asia, että ottelut ratkotaan jäällä, ei seuratoimistoissa.

Jos menestyvän jääkiekkojoukkueen rakentamiseen olisi jonkinlainen vedenpitävä kaava jo keksitty, aika moni urheilutoimittaja, jääkiekkoanalyytikko ja valmentaja jäisi työttömäksi. Teoriassa kliinisissä olosuhteissa optimaalisimman joukkueen rakentaminen takuulla onnistuisi, mutta koska jääkiekkoa pelataan jäällä eikä laboratoriossa, niin tilanne on käytännön tasolla paljon monimutkaisempi.

Joukkueen hierarkiaa kannattaa lähteä purkamaan seuratasolta, sillä seuran perinteet, raamit, viitekehykset ja toimintatavat vaikuttavat olennaisesti edustusjoukkueen toimintaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Seuran toimistosta katsottuna seuraava askel alaspäin on edustusjoukkueen joukkueenjohtaja ja/tai seuran urheilujohtaja, joka parhaansa mukaan “tulkkaa” kabinettipäätöksiä ja tuo niitä käytännön tasolle pääsarjatason joukkueen käyttöön. Urheilujohtajan alaisuudessa toimii päävalmentaja, joka puolestaan seuran linjanvetoja kunnioittaen pyrkii ottamaan pelaajista kaiken irti. Varsinaiset yksittäiset tähdet ja pelaajat ylipäätään ovatkin siis loppupeleissä hyvin pieni osa menestyvän joukkueen rakennuspalasista.

Kestävä talous on yksi peruspilareista

Vaikka aiemmin tässä tekstissä korostetaankin, että raha ei tuo itsessään mestaruuksia, on talousosaamisella erittäin iso merkitys menestysjoukkueen rakentamisessa. Seuran hyvä taloustilanne ei kuitenkaan takaa mestaruuksia, mutta kaikkien kestomenestyjäjoukkueiden talous on vankalla pohjalla. Suomalaisissa urheilupiireissä on paljon kritisoitu sitä, että jopa SM-liigan tasolla seurojen raha-asioita hoidetaan liian pitkälti urheilun ehdolla.

Tosiasiassa seuran tilikauden tulos ei saisi olla suoraan verrannollinen siihen, kuinka hyvin tai huonosti joukkue on menestynyt edellisinä vuosina. Esimerkiksi Oulun Kärpät toimii suositun Qstock-festivaalin osaomistajana, joka vähentää seuran riippuvuutta edustusjoukkueen menestyksestä. Samankaltaisia yritys- ja konsernijärjestelyjä Suomesta ja maailmalta löytyy myös monia muitakin. Kun rahaa on, investoinnit ovat mahdollisia. Halliolosuhteet ja ottelutapahtumien oheispalvelut niin ikään vaikuttavat olennaisesti yleisön viihtyvyyteen ja sitä kautta seuran kotiotteluista saamiin tuloihin.

Organisaatio kuntoon

Pienemmissä palloilulajeissa, kuten pesäpallossa ja koripallossa seuratoiminta on hyvin pitkälti talkoopohjaista. Edustusjoukkueen arjen parissa päivittäin toimivat henkilöt ovatkin vastuussa lähes kaikista asioista. Huipputason jääkiekko Suomessa taas on puhtaasti ammattiurheilua. Vielä kuitenkin liian usein seurojen avainrooleissa näkee sellaisia henkilöitä, jotka eivät joko ajallisesti tai henkisesti pysty antamaan tehtävässään vaadittavaa panosta seuralle. Kun seuralla ja joukkueella on oikeat tekijät oikeissa rooleissa, urheilujohto, valmennus ja pelaajat saavat keskittyä olennaiseen tehtäväänsä, eli kaukalossa menestymiseen. Jos päävalmentaja joutuu jatkuvasti selvittelemään toimitusjohtajan ja apuvalmentajien välisiä näkemyseroja, niin organisaatiossa on jotain pielessä. Jokaiseen seuraan ei ole välttämätöntä palkata erillistä urheilujohtajaa tai henkistä valmentajaa, mutta avainhenkilöillä täytyy olla selkeä näkemys siitä, mitä resursseja ja henkilöstöä joukkue tarvitsee, jotta se voi pärjätä kaukalossa parhaalla mahdollisella tavalla.

Päävalmentajalla on suuri merkitys

Erilaisia päävalmentajia on jääkiekossa loputon määrä. On jos jonkinmoisia mediapersoonia, osa viilipyttyjä, osa hyvinkin neutraaleja. Jotkut antavat oman mielipiteensä näkyä ja kuulua ja toiset tykkäävät laukoa hassuja ja nasevia kommentteja tiedotusvälineille pelien jälkeen. Se, mitä yleisö näkee ulospäin ei kuitenkaan kerro koko totuutta päävalmentajasta.

Pelaajan näkökulmasta katsottuna on suuri merkitys, kuka päävalmentajana toimii ja minkälaisia metodeja hän käyttää. Neuvostoaikaiset, lähes diktaattorimaisesti joukkuetta luotsaavat kiekkovalmentajat ovat jo nykykiekossa häviävä luonnonvara, mutta vaatimustaso ei silti ole mihinkään laskenut. Osa valmentajista luottaa edelleen raakaan äänenkäyttöön, kun toiset pyrkivät rauhallisesti keskustelemalla rakentamaan luottamuksen joukkueeseen.

Oikeaa ja väärää tapaa valmentaa ei ole, vaan jokainen joukkue ja jokainen pelaaja kokee eri valmennustyylit hyvin yksilöllisesti. Yhteisymmärryksen ja luottamuksen synnyttäminen onkin harjoituskauden tärkeimpiä tehtäviä.

Omat juniorit kunniaan

SM-liiga ei ole maailman mittapuulla rahakas sarja, joka ei ole salaisuus kenellekään. Suuria jääkiekkotähtiä ei siksi Suomeen tulla koskaan saamaan (ellei mahdollisia NHL-työsulkukausia nähdä tulevaisuudessa), mutta se on kotimaisen pelaajatuotannon kannalta positiivinen asia. Ostopelaajia tullaan toki tarvitsemaan aina, vaikka Atlantin toiselta puolelta hankitut vahvistukset ovatkin useimmiten kotimaissaan farmisarjatasoa.

Menestyvän joukkueen runko rakentuu omista kasvateista. Vain laadukkaalla ja pitkäjänteisellä juniorituotannolla voidaan turvata, että joukkueen pelityyli ja seuran arvot pysyvät pitempään elossa, vaikka joukkue joka vuosi hieman aina muuttuukin. Seuran omia nuoria pelaajia on tärkeä kutsua edustusjoukkueen harjoittelu- ja pelirinkiin aina, kun se on vain suinkin mahdollista. Edustusjoukkueen päävalmentajalla on siksi tärkeää olla hyvät puhevälit A- ja B-junioreiden valmentajiin, jotta pelaajien kehitys ja kuormitus olisi optimaalisinta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *