Mitä eroa on jääpallolla ja jääkiekolla

Otsikon kysymyksen sävystä huolimatta tässä artikkelissa ei ole kyse mistään urheiluaiheisesta vitsistä. Jääurheilu on kylmien maiden, kuten Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Kanadan erikoisalaa ja jäällä pelattavista joukkuelajeista jääkiekko ja jääpallo ovat nousseet pohjoisella pallonpuoliskolla suureen suosioon. Kanadassa tosin jääpalloa ei liiemmin pelata, mutta etelänaapurissa Yhdysvalloissa sitäkin ahkerammin. Ruotsin ja Venäjän jääpalloliigat ovat puolestaan maailman eliittiä ja Suomi tulee hyvää vauhtia perässä, vaikka ammattiurheilua se ei täällä meillä vielä ole.

Jääkiekko on eittämättä Suomen seuratuin laji ja myös junioripuolella lätkällä menee hyvin. Valtaosalla seuroista on vähintään yksi täysipäiväinen seuratyöntekijä palkkalistoilla ja SM-liigatason seuroilla jopa kymmeniä palkollisia. Lämpimät talvet ja väestön siirtyminen yhä etelämmäksi vuosi vuodelta näkyvät negatiivisesti jääpallon harrastajamäärissä, sillä jääpallon olosuhteet ovat riippuvaisia ulkoilmasta, toisin kuin jääkiekon pelaaminen. Jopa aikuisten jääpallon pääsarjatasolla jään kunto on viime kausina herättänyt Suomessa huolta ja otteluita on jouduttu siirtämään vielä joulukuussakin.

Kenttä ja olosuhteet

Siinä missä jääkiekko on siisti sisälaji, perinteikkäässä jääpallossa vallitsevat sääolosuhteet ovat olleet aina osa lajia. Jääpallomatsi muistuttaakin siinä suhteessa enemmän entisaikojen amatööriotteluita, joissa pelattiin säällä kuin säällä ja jos lunta tuli liikaa kentälle, se kolattiin pelaajien toimesta pois ja jatkettiin peliä. Yhtä vakiintunut, vaikkakin virallisesti monen stadionin järjestyssääntöjen vastainen osa jääpalloa on myös katsojien piilopullot, joista haetaan lämmikettä kirpeillä pakkassäillä. Viltit ja lämmintä mehua sisältävät termoskannut eivät ole lainkaan outo näky edelleen jääpallojoukkueiden vaihtopenkeillä.

Pelialue on jääkiekossa selvästi pienempi kuin jääpallossa. Pienimmillään kansainväliset kilpailusäädökset täyttävä kiekkokaukalo on kooltaan 56 x 26 metriä, kun taas jääpallossa pelataan jalkapallokentän kokoisella alueella. Jääkiekossa kaukalon laita pitää pelaajat ja kiekon paremmin pelin tiimellyksessä mukana, kun taas jääpallokentän reunoilla olevat nilkankorkuiset sivulaidat ovat käytännössä vain merkkaamassa kentän kokoa, vaikka taitavat pelaajat hyödyntävätkin matalia laitoja syöttämisessä kovan karvauksen alaisena. Jääpallomaali on hieman käsipallomaalia isompi, eli selkeästi jääkiekkomaalia suurempi.

Pelaajat ja varusteet

Jääpallossa pelaajia saa olla maksimissaan kentällä 11 eli 10 kenttäpelaajaa ja maalivahti. Jääkiekossa pelataan taas viidellä kenttäpelaajalla ja maalivahdilla, mutta tilaakin on tosin kaukalossa paljon vähemmän. Kentän koon takia pelaajilta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia lajista riippuen. Jääkiekkoilijan perusfysiikan tulee kestää nopeita, perättäisiä ja räjähtäviä liikkeellelähtöjä useita kertoja ottelussa, kun taas jääpallossa vaaditaan enemmän kestävyyttä. Tyypillistä onkin, että jääpalloilijat ovat pääsääntöisesti kiekkoilijoita nopeampia luistelijoita, vaikkakin lätkänpelaajien lähtökiihdytys on paljon kovempi.

Jääkiekkoa kritisoidaan paljon sen kustannuksista ja yksi osasyyllinen ovat varusteet. Jääkiekkoilija tarvitsee useita keveitä ja iskunkestäviä suojia säärisuojista kyynärpääsuojiin ja rintapanssarista hanskoihin, puhumattakaan satojen eurojen arvoisista komposiittimailoista. Jääpallossa varusteita on vähemmän; lajin säännöt määräävät ainoastaan, että pelaajilla tulee olla kypärä ja luistimet. Käytännössä kuitenkin pelaajilla on ainakin ala-, sääri- ja kyynärsuojat ja pelihousut. Erityisvalmisteisia jääpallohanskojakin käytetään usein varsinkin pääsarjatasolla ja hammassuojat ovat yleisiä nyky-jääpallossa. Rinta- ja olkapääsuojuksia ei lajissa käytetä.

Rikkeet

Bandy, kuten maailmalla jääpallo tunnetaan, on herrasmieslaji. Jääpallossa ei taklata, tönitä eikä oteta muutenkaan turhaa kontaktia vastustajaan. Peli on silti vauhdikasta ja törmäyksiä tulee väistämättä, eikä loukkaantumisiltakaan voida välttyä. Jääpallossa tapahtuvat kontaktit tulevat pääosin pallon tavoittelutilanteissa, joissa pelaajat eivät anna tuumaakaan periksi. Jos tuomari katsoo rikkeen tapahtuneen, voidaan tilanteesta tuomita vapaa- tai rangaistuslyönti. Räikeästä virheestä pelaaja voidaan tuomita viiden tai kymmenen minuutin jäähylle. Jääpallossa paitsio vihelletään samoin periaattein kuin jalkapallossa.

Fyysisyys kuuluu myös jääkiekkoon erottamattomalla tavalla. Jääkiekossa kuitenkin sallitaan kovat kontaktit niin laitaa vasten kuin avojäälläkin, kunhan osumaa ei ole haettu selän takaa, päätä kohti, vahingoittamismielessä tai tarpeettomasti täysin pelitilanteen ulkopuolella. Tuomaritoiminta on jääkiekossa suuremmassa roolissa, sillä on hyvin tuomari- ja ottelukohtaista, kuinka tarkkaan esimerkiksi mailahäirintä ja pelipaidassa roikkuminen vihelletään. Jääpallossa linja on selkeämpi, sillä kaikki ylimääräinen fyysinen peli on yksiselitteisen kiellettyä. Jääkiekossa tuomitaan rikkeistä kahden, viiden, kymmenen tai jopa kahdenkymmenen minuutin rangaistus (=ottelurangaistus).

Kansainvälisyys

Vaikka jääpallon juuret juontuvat paljon jääkiekkoa pidemmälle, on jääkiekon medianäkyvyys ja olympiastatus auttanut lajin kansainvälistymisessä suuresti. IIHF järjestää vuosittain jäsenmailleen arvoturnauksia, joista tärkein ja suurin on ehdottomasti MM-kisat. Divisioonatason turnauksissa voi taas bongata vähemmän tunnettuja kiekkomaita, kuten Islannin, Belgian ja Kiinan. Jääpallon MM-kisat järjestetään niin ikään vuosittain ja kisojen järjestelystä vastaa kattojärjestö FIB (Federation of International Bandy). Suomi oli yksi Kansainvälisen jääpalloliiton perustajajäsenistä Ruotsin, Norjan ja Neuvostoliiton ohella vuonna 1955.

Miltä näyttää jääpallon tulevaisuus?

Vertaillessa jääkiekkoa ja jääpalloa keskenään tulee vertailtua uutta, modernia, nuoriin vetoavaa mediaseksikästä lajia perinteiseen talvilajiin, jossa painetaan räkä poskella lumisateessa. Molemmat lajeista ovat todella hienoja omalla tavallaan, mutta jääpallo on auttamatta hektisen maailmanmenon ja olosuhteiden uhri. Uusia katsojia ja pelaajia on vaikea houkutella lajin pariin, kun harjoitus- ja pelikausi on todella lyhyt, eikä lajissa liiku niin suuret rahat kuin jääkiekossa. Lätkä on siis yhä talvilajien kuningas Suomessa, mutta jääpalloperinnettä ei saa missään nimessä päästää kuihtumaan.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *