Suomen jääkiekkomaajoukkueen menestys

Jääkiekon MM-kilpailut ovat varma kevään merkki. MM-turnaus saa myös sellaiset suomalaiset, jotka eivät välttämättä muuten seuraa aktiivisesti jääkiekkoa, asettumaan vastaanottimien ääreen seuraamaan Leijonien pelejä. Jääkiekon MM-kisat vaikuttavat olevan kansaa yhdistävä tapahtuma, jossa valokeilassa on Suomen jääkiekkomaajoukkue. Talviolympialaiset ovat oma luku sinänsä, mutta ne ovat harvinaisempaa herkkua. Niitä ei järjestetä joka vuosi, toisin kuin jääkiekon MM-kisat. Tässä artikkelissa luodaan katsaus Suomen jääkiekkomaajoukkueen historiaan ja sen menestykseen MM-kisoissa ja olympialaisissa.

Ensimmäiset kansainväliset pelit

Suomen jääkiekkomaajoukkuetta hallinnoi Suomen jääkiekkoliitto, ja tämä joukkue edustaa maatamme kansainvälisissä kilpailuissa. Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF) pitää listaa joukkueista rankingin avulla ja vuonna 2018 Suomi oli listalla sijalla viisi. Suomen jääkiekkoilun historian voi katsoa alkavan vuodesta 1899, jolloin pelattiin ensimmäistä kertaa jäähockey-peliä Pohjoisrannassa Helsingissä. Vuonna 1908 puhuttiin ensimmäistä kertaa suomalaisesta jääkiekkoilijasta Toivo Robert Tikkasesta, joka pelasi Keski-Euroopan huippujoukkueessa. Vuoden 1929 alussa perustettiin Jäähockeyliitto, joka muutti nimensä samana keväänä Suomen Jääkiekkoliitoksi.

Suomi pelasi ensimmäisen maaottelun ulkomailla vuonna 1933. Mainittakoon, että tuon ottelun voitti Ruotsi selvin numeroin: peräti 11-1. Maajoukkueen kv. toiminta ei ollut tappion jälkeen aktiivista, mutta siitä tuli vilkkaampaa muutamia vuosia myöhemmin, vuonna 1937. Suomi saavutti tuona vuonna ensimmäisen maaotteluvoittonsa, kun Viro kukistui numeroin 2-1. Tämän jälkeen Suomi loi maaotteluyhteyden Romaniaan, jonka kanssa suomalaiset pelasivat 6-6 päättyneen ottelun vuonna 1938. Suomi päätti ottaa osaa jääkiekon MM-kisoihin vuonna 1939, ja samalla perustettiin valmennusprojekti vuoden 1940 olympialaisiin.

Suomen saavutukset ensimmäisissä MM-kisoissa Sveitsin Baselissa olivat vaatimattomat: Suomi hävisi kaikki viisi otteluaan ja sijoittui sijalle 13. Talvisodan syttyminen hiljensi jääkiekkotoiminnan, mutta sodan jälkeen Suomi pelasi monia pelejä ja otti osaa mm. Keski-Euroopan kiertueelle, jonka aikana se pelasi monia maajoukkueita, sekä myös seura- ja kaupunkijoukkueita vastaan.

Jatkosota puolestaan pysäytti jälleen jääkiekkotoiminnan ja seuraavan maaottelun aika koitti vasta vuonna 1945. Seuraavissa kappaleissa keskitytään Suomen jääkiekkomaajoukkueen suurimpiin menestyksen hetkiin MM-kisoissa ja olympialaisissa.

Kohti menestystä

Suuri saavutus kansainvälisillä areenoilla saavutettiin vuonna 1960, jolloin Suomi voitti jääkiekon suurmaihin kuuluneen Kanadan ensimmäistä kertaa. Tulos oli selvä, sillä Suomi vei ottelun peräti 8-2. 1960-luvulla Suomen maajoukkue nähtiin kaikissa jääkiekon MM-kisoissa ja kolmissa olympialaisissa. Suomen otteet olivat parantuneet aiempaan nähden ja maamme voitti esimerkiksi USA:n 11-3. Kovin suoritus lienee kuitenkin Tšekkoslovakian kaataminen luvuin 3-1. Merkittävä vuosi oli 1965, jolloin rakennettiin Suomen ensimmäinen jäähalli Tampereelle. Kyseisenä vuonna pelattiin myös ensimmäiset MM-kotikisat samassa kaupungissa.

Yksi suomalaisen jääkiekkoilun merkkihetkistä koettiin vuonna 1988. Tuolloin järjestetyissä Calgaryn talviolympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkue saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa. Suomen viimeinen ottelu oli Neuvostoliittoa vastaan ja ennen viimeistä ottelua Suomi oli jo varmistanut pronssiset mitalit. Pentti Matikaisen valmentamat suomalaiset onnistuivat yllättäen voittamaan Neuvostoliiton lukemin 2-1 ja tämä saavutus nosti Suomen olympiahopealle. Seuraavalla vuosikymmenellä Suomi otti osaa kaikkiin jääkiekon MM-kisoihin ja olympialaisiin. Seuraavassa kappaleessa nostetaan esille ehkä ikimuistoisin suomalainen jääkiekkohetki, eli vuoden 1995 MM-kisat.

Jääkiekon maailmanmestaruus 1995

Vuoden 1995 jääkiekon MM-kisat olivat 59. maailmanmestaruuskilpailut ja kisojen isäntänä toimi kahdeksatta kertaa Ruotsi. Kisat järjestettiin 23. huhtikuuta – 7. toukokuuta ja niihin oli saapunut ottamaan osaa 12 joukkuetta. Joukkueet jaettiin kahteen lohkoon. Lohkojen neljä parasta maata pääsi puolivälieriin, joissa lohkon voittaja sai vastaansa toisen lohkon neljänneksi sijoittuneen maan, ja niin edelleen. Ottelut pelattiin kahdella eri areenalla, Globenissa Tukholmassa ja Gavlerinkenissä Gävlessä. Suomi kohtasi ensimmäisessä pelissään Tšekin, joka voitti Leijonat maalein 3-0.

Seuraavissa peleissä Suomi voitti Ruotsin 3-6 ja Norjan 2-5. Viimeisissä lohkopeleissään Suomi löi Itävallan selvästi lukemin 7-2 ja pelasi tasan 4-4 USA:ta vastaan. Puolivälierissä vastaan asettui Ranska, jonka Suomi kaatoi puhtaasti 5-0. Välierissä Tšekki haastoi Leijonat toistamiseen, mutta tällä kertaa Suomi otti voiton lukemin 3-0 ja eteni finaaliin. Tarunhohtoiseksi muodostuneessa finaalissa Suomea vastaan asettui isäntämaa Ruotsi, joka kaatoi välierässä Kanadan 3-2. Jännittävässä finaalissa Leijonat voittivat Ruotsin maalein 4-1 ja Suomi saavutti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa.

Torino 2006

Yksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen katkeransuloisista peleistä on vuoden 2006 talviolympialaisten jääkiekkofinaali. Torinon olympialaisissa miesten jääkiekkoturnaukseen otti osaa 12 joukkuetta. Lohkoja oli kaksi ja niissä pelattiin yksinkertainen sarja ja miesten turnauksessa neljä joukkuetta eteni puolivälieriin. Miesten turnauksen ajankohta oli 15.–26. helmikuuta. Suomi voitti ensimmäisessä ottelussaan Sveitsin 5-0, jonka jälkeen kaatui Italia (6-0), Tšekki (4-2), Kanada (2-0) ja Saksa (2-0). Puolivälierissä Suomi kaatoi USA:n 4-3 ja välierässä Venäjän 4-0. Finaalissa Suomi koki katkeran tappion Ruotsille lukemin 3-2.

Jääkiekon maailmanmestaruus 2011

Suomen pitkä odotus toisen maailmanmestaruuden suhteen päättyi vuonna 2011. MM-kilpailut järjestettiin tuolloin Slovakiassa ja niihin osallistui 16 joukkuetta. Turnauksessa joukkueet jaettiin neljään lohkoon, joista Suomi joutui lohkoon D. Suomen ensimmäinen ottelu oli Tanskaa vastaan ja Leijonat voittivat pelin 5-1. Seuraavaksi vastaan tuli Latvia, jonka Suomi voitti rankkareissa. Lohkon päätöspelissä Tšekki voitti Leijonat. Välisarjan kautta puolivälieriin edennyt Suomi voitti Norjan selvästi 4-1 ja välierässä Venäjä kaatui peräti 3-0. Suomen toinen maailmanmestaruus varmistui 6-1 voitolla Ruotsista loppuottelussa.

Jääkiekko on lajien kingi Suomessa

Tervetuloa valtakunnan kovimman kiekkosivuston pariin. Tältä sivustolta löydät kivenkovia faktoja suomalaisesta jääkiekosta aina maan tasokkaimmista sarjatasoista nais- ja juniorikiekkoon, maajoukkueiden kuulumisia, uutisia NHL:stä ja muista maailman kovimmista kiekkosarjoista, pelaajaesittelyitä, spekulaatioita ja paljon muuta. Lisäksi pureudutaan erityisesti Pohjanmaan pienimuotoiseen, mutta vireään kiekkoyhteisöön.

Virkia.fi tarjoaa kaikkea, mitä jääkiekon ystävät janoavat, ja paljon sellaista, mitä kiekkofanit eivät edes tienneet tahtovansa tietää!

Jääkiekko on ylivoimaisesti Suomen seuratuin ja ammattimaisin urheilulaji ja sitä kautta se myös koskettaa monia ihmisiä aina tavallisista katsojista hallihenkilökuntaan ja pelaajista median edustajiin. Tämän sivuston tarkoituksena on toimia tasapuolisena informaation lähteenä kaikille jääkiekon parissa toimiville ja lätkäviihteestä nauttiville ikään, sukupuoleen ja suosikkijoukkueeseen katsomatta. Kannattaakin lisätä kirjanmerkki etusivulle vaikkapa saman tien, jotta pääsy maan parhaalle kiekkosivustolle käy mahdollisimman nopeasti!

Miksi jääkiekko on poikkeuksellisen suosittu laji Suomessa?

 Lajin emämaassa Kanadassa jääkiekon suosio ei kauheasti yllätä, onhan kylmän ilmanalan maa kuin luotu jääurheiluun. Sama pätee toki Suomeenkin, mutta väkimäärä on Kanadassa noin kuusinkertainen. Ison väestöpohjan ansiosta Kanadassa on myös maailman parhaiden jääkiekkoilijoiden ja joukkueiden lisäksi paljon muidenkin lajien ammattiurheiluseuroja ja eliittiurheilijoita, kun taas Suomessa prosentuaalisesti maailman huipulle nousseiden urheilijoiden määrä on jääkiekossa paljon suurempi kuin esimerkiksi kansainvälisellä mittapuulla paljon suositummissa lajeissa, kuten jalkapallossa tai koripallossa.

Vuosikymmenten ajan suomalaiskiekkoilijoita on arvostettu maailmalla etenkin pelikäsityksen ja -moraalin osalta ja jokaisesta ikäluokasta nousee 1–3 pelaajaa aina NHL:n asti, usein melko pian SM-liigadebyyttinsä jälkeen. Suomessa valmennus on siis todella kovalla tasolla ja syystäkin kotimaisesta kiekkokoneistosta saa olla ylpeä.

Kansainväliset kaukalot

Mikään ei yhdistä suomalaisia paremmin kuin joka kevät järjestettävät jääkiekon MM-kisat. Moniin muihin palloilulajeihin verrattuna jääkiekossa arvokisoja pelataan tiuhaan tahtiin ja parhaimmillaan, kuten viimeksi kuluvana vuonna 2018, maajoukkuekalenterissa olivat vain parin kuukauden erotuksella sekä talviolympialaiset sekä perinteiset maailmanmestaruuskilpailut. Leijonapaidan päälle pukeminen on yleensä ollut aina suuri kunnia suomalaisille kiekkotähdille, mutta NHL:n työehtosopimukset ja pelikauden rakenne estävät parhaiden NHL-pelaajien pelaamisen monissa arvokisoissa.

Poissaolijoista huolimatta Suomi voidaan hyvällä omallatunnolla laskea maailman top 5 -kiekkomaaksi, vaikka aina ei tie viekään välieriin asti. Kanadan, Venäjän, Ruotsin ja Yhdysvaltojen ohella Suomi on yksi mitalisuosikeista oikeastaan kaikissa arvoturnauksissa ja onhan Leijonat niittänytkin hyvää tulosta kaukaloissa. Tästä kirkkaimpina todisteina kaksi MM-kultaa ja kaksi olympiahopeaa. Unohtamatta naisten ja nuorten maajoukkueita, jotka tuovat myöskin mitaleita tasaiseen tahtiin Suomelle.

Kotimaan sarjat

Suomalaisen jääkiekon kruununjalokivi on SM-liiga, joka on Euroopan parhaita pelaajakasvattamoita Ruotsin SHL:n ja Sveitsin NLA:n ohella. SM-liiga itse sekä siinä pelaavat joukkueet tietävät, että vaikka kyseessä onkin Suomen korkein jääkiekon sarjataso, heidän yksi tärkeimmistä rooleistaan on kuitenkin pelaajien kehittäminen NHL- ja maajoukkuetasolle. SM-liiga toimii myös monille ulkomaalaisille pelaajille loistavana ponnistuslautana kohti Euroopan kovimpia sarjoja (KHL mukaan lukien), eikä se ole lainkaan huono asia kotimaiselle kiekkoilulle, päinvastoin: kanadalaiset ja yhdysvaltalaiset kiekkoilijat ovat joukkueille tärkeitä voimavaroja, vaikka kotimaassaan samat pelaajat joutuisivatkin tyytymään korkeintaan ehkä jämäminuutteihin farmisarjoissa.

SM-liigan arvostus ulkomailla on korkea ja Suomen laadukas valmennus tunnetaan Atlantin toisella puolella hyvin, onhan meiltä noussut kiekkomaailman kärkeen lukuisia huippuvalmentajia Alpo Suhosesta Jukka Jaloseen. Mestis toimii puolestaan nuoremmille suomalaispelaajille usein porttina SM-liigaan.

Jääkiekko ilmiönä

Jääkiekko on monella paikkakunnilla, varsinkin SM-liigakaupungeissa itseoikeutetusti kaupungin tärkein suurin ja seuratuin laji. Myös alasarjoissa monet joukkueet vetävät hyvin väkeä halleihin ja juuri olosuhteet ovatkin tärkeä osa jääkiekon menestystarinaa. Jos verrataan jääkiekkoa perinteisempään suomalaiseen jääurheilulajiin, jääpalloon, kyllä jääkiekko voittaa vertailun viihtyvyyttä tarkastellessa 100–0. Kiekkokatsomot sijaitsevat lämpimissä halleissa, joissa oheispalvelut pelaavat makkaranmyynnistä oluttarjoiluun. Ottelun aikana ei tarvitse, eikä useimmiten edes saa, poistua hallilta lainkaan, joten vaikka ulkona sataisi sammakoita, katsoja viihtyy hallissa koko matsin ajan kuivana ja hyvin ruokittuna. Jääpallokentillä taas ollaan täysin säiden armoilla, vaikka jotkut katsomot ovatkin osittain katettuja. Jääkiekko on siis jääpalloon verrattuna “siisti sisälaji” ja se on osaltaan auttanut siinä, että jääkiekko on talvilajeista kiistatta suosituin Suomessa ja monessa muussa kiekkomaassa.

Kiekkoa koko maassa

Vaikka Suomen seurajääkiekon painopiste onkin vahvasti Etelä- ja Länsi-Suomessa, kaikissa maakunnissa elää tiivis, iso taikka pieni kiekkoyhteisö, joka edesauttaa pitämään jääkiekon vireänä vuodesta toiseen muiden lajien puristuksessa. Esimerkiksi Lapissa Rovaniemen Kiekko eli RoKi vetää Lappi Areenalle Mestis-otteluissaan mukavasti katsojia pelistä toiseen ja niin ikään toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava tamperelainen KOOVEE voi hyvin edustus- ja junioritasolla, vaikka samoista jääajoista ja katsojista kilpailee kaksi SM-liigatason seuraa – Ilves ja Tappara.

Puolen Suomen Kärpät on jo ulkomaillakin asti noteerattu huippuseura ja ruotsinkielisen rannikkoalueen lippua korkeimmalla pitää kotimaan jääkiekossa Vaasan Sport siitäkin huolimatta, että Pohjanmaalla jääkiekkoilu ei ole koskaan ollut suosituimpia lajeja. Silti alueelta nousee ajoittain valokeilaan pääsarjatason pelaajia, kuten esimerkiksi Pietarsaarelta kotoisin olevat kiekkoveljekset Erik ja Filip Riska.